Viestintätoimisto Conexio tarjoaa korkeatasoisia, tuotteistettuja viestinnän palveluja: viestinnän konsultointia, suunnittelua, tutkimuspalveluja, koulutusta ja käytännön toteutusta.
Tarvitsetko tukea yrityksesi viestintään? Ota yhteyttä:
Markku Vänskä
toimitusjohtaja
gsm 050 553 5082
Töölönkatu 3 A, 3. krs
00100 Helsinki
Konkarivaikuttaja Jukka Koivisto liittyy tänään vahvistamaan Conexion ja Aleksin Kaiun tiimiä.
Jukalla on taustallaan mittava ura mm. viestinnästä ja strategisesta suunnittelusta vastaavana johtajana ja toimitusjohtajan sijaisena EK:ssa sekä Taloudellisen tiedotustoimiston toimitusjohtajana. Viimeksi Jukka on vienyt läpi mittavan elinkeinoelämän koulutusyhtiöiden yhdistämisprojektin, jonka tuloksena syntyi viime vuonna toimintansa aloittanut MIF.
Conexio yhdistyi Aleksin Kaiun kanssa elokuussa 2012, ja nyt Töölönkadun viestintäammattilaisten joukko vahvistuu jälleen. Yhteistyö Koiviston kanssa laajentaa viestinnän ja erityisesti yhteiskunnallisen vaikuttamisen palveluja entisestään. Jukalla on merkittävät verkostot Suomessa ja laajemminkin, ja hänen osaamisensa saa hyvän kodin uudesta valmentavasta viestintätoimistosta.
Conexio-Aleksin Kaiku toivottaa Jukan lämpimästi tervetulleeksi!
Ja kuten jo luvattu, Conexio-Aleksin Kaiun uusi nimi kerrotaan kevään aikana.
Aleksin Kaiku ja Conexio yhdistivät osaamisensa saman katon alle viime elokuussa kasvaakseen yhdessä Euroopan parhaaksi valmentavaksi viestintätoimistoksi.
Tämä sielukas sulautuminen oli vasta alkusoittoa. Syksyllä riveihin liittyivät kotirintamalla palvellut konsulttimme Inari Anttila, toimiston hengetär ja kääntäjä Rebecca Watson, ja alkuvuodesta aivokapasiteettinsa meille siirsi myös viestintäkonsultti Katariina Ahonen Pohjoisrannasta. Katariinan erikoisalaa on mm. ict- ja yhteiskunnallinen viestintä, ja hän on koulutukseltaan sekä valtiotieteilijä että tietojenkäsittelyn tradenomi.
Lämpimästi tervetuloa, Inari, Rebecca ja Kata! Lisää henkilöstöuutisia tulossa piakkoin, ja se odotettu uusi nimikin paljastuu kevään aikana. Siihen asti palvelemme vanhoilla nimillä, mutta uudella innolla!
Conexio ja Aleksin Kaiku toivottavat hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta tasapuolisesti kaikille!
Conexion ahkerin työntekijä tekee viestintää läpi joulupyhien.
Aloitin tänään vapaaehtoisena viestintätyöntekijänä Kirkon Ulkomaanavun aluetoimistossa Phnom Penhissa, Kambodzhassa. Saavuin eilen uuteen kotikaupunkiini pitkästä matkasta väsyneenä mutta uusia seikkailuja innostuneena odottaen. Vapaaehtoistyöni ohella teen etätöitä vakituiselle työnantajalleni Conexiolle. Haluan vielä kerran kiittää kollegoitani ja ennen kaikkea esimiehiäni Markkua ja Peteä: Hienoa, että annoitte minulle tämän mahdollisuuden toteuttaa pitkäaikainen haaveeni vapaaehtoistyöstä ja olette tukenani matkan varrella.
Kirkon Ulkomaanapu päätti tarjota viestinnän ammattilaiselle vapaaehtoistyömahdollisuuden, sillä viestintä on järjestön toiminnalle tärkeää, mutta resursseja tiedottamiseen on vähän. Nykyisessä tehtävässäni autan Phnom Penhin aluetoimistoa kehittämään sekä paikallista että Suomeen kohdistuvaa viestintää. Lisäksi toimin viestinnän vapaaehtoisena Life With Dignity -järjestössä, joka on Kirkon Ulkomaanavun paikalliskumppani.
Viiden kuukauden mittainen kenttäjaksoni tarjoaa mahdollisuuden tukea hyvää asiaa muullakin tavalla kuin lahjoituksilla – antamalla oman työpanokseni hyvän tekemiseen. Me Conexiossa haluamme kutsua myös muut yritykset hyvän tekoon (kts. M&M:n juttu) ja tarjoamaan ammattitaitoaan ja osaamistaan hyvän tekemiseen. Kuten minun tapauksessani, työntekijän voi lähettää vaikka toiseen maahan menettämättä hänen työpanostaan – yhdistämällä etä- ja vapaaehtoistyön.
Voit seurata blogiani osoitteessa http://vapaaehtoistoissa.blogspot.fi ja Kirkon Ulkomaanavun -blogiani http://www.kirkonulkomaanapu.fi/fi/blogi.
Seikkailu alkakoon!
1990-luvun lopulla käynnistyi maailman mediakentässä raju uudelleenjako, kun kuluttajat alkoivat siirtyä nauttimaan päivittäisestä media-annoksestaan netin kautta. Digitaalinen media tuli, näki ja voitti. Sanomalehdet ajautuivat vaikeuksiin ja kustantamot joutuivat myllerrykseen. Pelkästään USA:ssa lakkautettiin printtijulkaisuja ja koko sanomalehtialan kuolemasta puhuttiin vakavissaan. Sittemmin myllerrys on tasaantunut ja siitä kuivin jaloin selvinneet printtimediat ovat löytäneet vakaan aseman tasapainoillen digitaalisen ja analogisen maailman välillä.
Harvalla on kuitenkaan muistissa tai edes tiedossa, että digitaalisen median edellinen1 vallankumousyritys tapahtui jo 1980-luvulla diskettilehtien muodossa, joita julkaistiin muun muassa Applelle, IBM PC:lle, Commodore 64:lle ja Atari ST:lle. Tuolloin suunniteltu digitaalisen median räjähdys jäi kuitenkin lähinnä nallipyssymäiseksi tussahdukseksi, joka kosketti vain tietokoneharrastukseen syvästi vihkiytyneitä nörttejä, vaikkakin diskettilehtien joukossa oli myös erittäin laadukkaita tekeleitä.
Kenties kunnianhimoisin diskettilehtijulkaisu nähtiin vuonna 1987, kun Dallasista kotoisin ollut Disk Publications aloitti kaupallisen lifestyle-julkaisun nimeltä The New Aladdin. Kahden kuukauden välein ilmestynyt lehti maksoi 19,95 dollaria per numero, ja sen tavoitteena oli murtautua massamarkkinoille. The New Aladdin sisälsi kaikenlaista materiaalia poliittisista artikkeleista huumoriin, tehtäviin ja novelleihin. Julkaisijansa mukaan kyseessä oli "koko perheen julkaisu tulevaisuudesta".
John Henson työstää materiaalia The New Aladdin -diskettilehteen
The New Aladdin ei aiheuttanut suuria muutoksia mediakenttään. Maailma ei ollut tuolloin valmis digitaalisen median tulemiselle, eikä teknologiakaan ollut aivan riittävän pitkälle kehittynyt. 8-bittistä grafiikkaa sisältävä disketillä jaeltava julkaisu ei näin jälkiviisastelun valossa voisi millään ilveellä valloittaa massamarkkinoita, vaikka sen sisältö olisi miten laadukasta. Kaikki kunnia kuitenkin The New Aladdinin toimitusväelle ennakkoluulottomuudesta, sillä ilman yrityksiä ei tapahtuisi onnistumisia.
1) Edellinen, vaan ei ensimmäinen: jo 1970-luvun alussa Arpanetissä levisi ASCII-grafiikan ja tekstin varaan kasattuja ”julkaisuja”. 1978 aloitti ilmestymisensä puolestaan ensimmäinen C-kasetilla jaeltu julkaisu CLOAD, joka oli luettavissa TRS-80 -tietokoneilla.
Tänään vietetään kansallista etätyöpäivää, jonka taustalta löytyvän Suomen ympäristökeskuksen ja Microsoftin yhteistyöhankkeen tavoitteena on edistää etätyötä ja liikkuvaa työtä mm. yksityisautoilun vähentämiseksi. Vuosittain järjestettävä ja julkista tunnustusta tavoitteleva kansallinen etätyöpäivä on hyvä hanke molemmille, sillä Microsoft haluaa levittää tietoa sen ohjelmistoratkaisujen etätyötä tukevista ominaisuuksista, ja turhan liikenteen vähentäminen puolestaan tukee SYKEn tavoitteita.
Etätyöpäivälle perustetun verkkopalvelun etusivulla todetaan, että ”on aika muuttaa ajattelutapoja ja huomata, etteivät elämänlaatu, tuottava työ ja ilmastonsuojelu sulje toisiaan pois.” Lisäksi etätyötä tukevia yrityksiä kutsutaan edelläkävijöiksi. Hetkinen. Onko tämä todellakin uusi ajatus vielä vuonna 2012? Meillä Conexiossa on kaikilla ollut jo vuosikymmenen ajan mahdollisuus työskennellä etänä, mikäli työtehtävät eivät vaadi läsnäoloa. Olemmeko tosiaan olleet edelläkävijöitä jo vuosikymmenen ajan? Se ei taida pitää aivan paikkaansa ainakaan etätyöasioissa, sillä todennäköisesti sama menettely on ollut käytössä lukuisissa muissakin yrityksissä.
Etätyön yleisyydestä huolimatta sen määrää voidaan yhä lisätä, mitä yritään tukea markkinointiviestinnän projektilla nimeltä kansallinen etätyöpäivä. Mikäli etätyön määrä kasvaa, hyötyvät siitä sekä Microsoft että SYKE – ja tietysti etätyöntekijät. Markkinointiviestintää tai ei, niin totuus on, että osa työtehtävistä sujuu kotona jopa tuottavammin kuin toimistolla. Henkilökohtaisesti olen huomannut, että etätyö on tehokkaimmillaan urakkatyötä: otan käsiini tehtävän, jonka tahkoan huolella valmiiksi. Sitten lepohetki aivoille, ja seuraava tehtävä tulille. Toimistolla en kykene uppoutumaan yksittäiseen työtehtävään yhtä tehokkaasti.
Kansallisen etätyöpäivän sivuilla on laskuri, jonka avulla voi arvioida, miten paljon aikaa viikottainen etätyöpäivä säästää. Laskuri lyö pöytään huikeita lukuja: esimerkiksi minä säästäisin vuodessa 87 tuntia, mikäli viettäisin yhden etätyöpäivän viikossa. Toisin sanoen yhden viikottaisen etätyöpäivän ansiosta voisin vuosittain paistaa 5200 korvapuustia tai katsoa 43 jääkiekko-ottelua enemmän kuin tällä hetkellä. Korvapuustien määrä pompsahtaisi nykyisestä nollasta huikeisiin lukuihin ja katsottujen jääkiekko-ottelujen määräkin moninkertaistuisi. (Laskuri ei kerro, miten opin leipomaan.)
Toivottavasti kansallinen etätyöpäivä auttaa etätyöskentelyä karsastavia yrityksiä ymmärtämään etätyön edut ja mahdollistaa etätyöskentelyn nykyistä laajemmalle työntekijäjoukolle. Jokainen työpäivä on mahdollinen etätyöpäivä.
Tämäkin teksti on kirjoitettu kotisohvan rauhassa.
Fuusioenergiassa on voimaa. Olemme menneet kimppaan Aleksin Kaiun kanssa. Yhdistyminen tuo Conexiolle lisäresursseja yleiseen tekemiseen ja ennen kaikkea lisää osaamista valmennukseen. Yhdistyminen on sujunut kivuttomasti, sillä yritysten toimintakulttuurit ja näin ensituntumalta myös henkilökemiat ovat hyvin samankaltaiset.
Yhdistymisestä ovat jo ehtineet raportoimaan ainakin Talouselämä, Kauppalehti, ItNyt ja Markkinointi & Mainonta.
Pidämme toistaiseksi Aleksin Kaiku- ja Conexio-brändit erillään, mutta olemme jo aloittaneet uuden nimen pohdinnan. Hyviä nimiehdotuksia saa laittaa tännepäin.
