Viestintätoimisto Conexio tarjoaa korkeatasoisia, tuotteistettuja viestinnän palveluja: viestinnän konsultointia, suunnittelua, tutkimuspalveluja, koulutusta ja käytännön toteutusta.
Tarvitsetko tukea yrityksesi viestintään? Ota yhteyttä:
Markku Vänskä
toimitusjohtaja
gsm 050 553 5082
Töölönkatu 3 A, 3. krs
00100 Helsinki
ProComin järjestämässä koulutuksessa perjantaina 13.4. pohdittiin yritysten ja järjestöjen välistä vuoropuhelua ja sen haasteita. Tilaisuudessa puhuneen yhteiskuntavastuun asiantuntijan Sari Kuvajan mukaan yritysten on huomioitava se, millaisia jälkiä he jättävät ympäröivään yhteiskuntaan. Strateginen vuoropuhelu järjestöjen kanssa on tärkeää, ja yritysten tulisi kartoittaa oman toimintansa kannalta tärkeät järjestöt ja sidosryhmät. Järjestöjen taas tulisi nähdä yritysyhteistyö mahdollisuutena yhteiskunnallisen muutoksen edistämiseen.
Yritykset saattavat toisinaan tulkita järjestöjen yhteydenotot pelkäksi rahankeruuksi. Tämä ei kuitenkaan ole ainoa yhteistyön muoto. Yritysten työntekijät voivat osallistua hyvän tekemiseen monin eri tavoin, ja lahjoittaa esimerkiksi työpanostaan ja ammattitaitoaan järjestön käyttöön. Monilla yrityksillä on vaikeuksia löytää konkreettisia toimintamalleja – eikä järjestöillä aina ole tarjota yritysten toivomia valmiita hyvän tekemisen malleja.
Yhteistyössä ja kommunikaatiossa olisi paljon parantamisen varaa. Yritysten ja kansalaisjärjestöjen tulisi panostaa avoimeen ja läpinäkyvään vuoropuheluun, jossa molemmat osapuolet voivat jakaa asiantuntemustaan.
Tilaisuuden keskustelua värittämässä oli järjestöpuolelta Kepa ry:n kampanja- ja viestintäjohtaja Mika Railo, ja yrityspuolen hyväntekeväisyyden konkreettisista esimerkeistä kertoi Steam Communicationsin toimitusjohtaja Tero Kalsta.
Suomi on tällä viikolla osallistunut usean valtion yhteiseen kyberturvallisuusharjoitukseen. Harjoituksen yhteydessä järjestettiin lehdistötilaisuus, jossa esiteltiin Suomen turvallisuusstrategiaa. Viestintäviraston ahtaisiin tiloihin saapuneen lehdistön edessä strategiaa valottivat pääministeri Jyrki Katainen, viestintäministeri Krista Kiuru, Turvallisuus- ja puolustusasiankomitean puheenjohtaja Arto Räty sekä Viestintäviraston verkko- ja turvallisuusjohtaja Timo Lehtimäki.
Kataisen mukaan Suomessa on erittäin toimiva yrityksistä ja valtion instansseista koostuva kyberturvallisuuden asiantuntijaverkosto, jonka ansiosta täällä ei ole tarvetta rakentaa laajaa puolustusvoimien erikoisyksikköä. Suomen tavoitteena on nousta kyberturvallisuudessa maailman kärkimaiden joukkoon vuoteen 2016 mennessä. Mikäli tavoite toteutuu, voi Suomi tulevaisuudessa myydä kyberturvallisuusosaamistaan muihin maihin. Samaan hengenvetoon ministerit muistuttivat, että Suomen kyberturvallisuusstrategia rajoittuu puolustautumiseen. Hyökkäysmenetelmiä eli ns. kyberaseita ei Suomessa kehitetä.
En valitettavasti päässyt kysymään ministereiltä, miten paljon Suomen turvallisuusstrategia sisältää kansalaisten valvontaa. Ja mitä se tarkoittaakaan kansalaisten yksityisyydenturvalle, jos yksityinen nettiviestintä on ulkopuolisten tahojen luettavissa? Rikollista toimintaa ei tietenkään pidä tukea liian suppeilla valvontaoikeuksilla, mutta kaikki mahdollisuudet mahdollisiin virheisiin ja väärinkäytöksiin tulisi minimoida. Mieleeni tulee taannoinen entisen mestarihiihtäjän tapaus, jossa tietoja oli onkimassa yli sata poliisia, vaikka tutkintaryhmä oli tuntuvasti pienempi.
Yhdysvalloissa yksityisyyden puolustajat ovat huolissaan valtion harjoittamasta kansalaisten valvonnasta. Hiljattain hakkeriryhmä anonymouksen jäseniä jäi viranomaisten haaviin, kun liittovaltion agentit olivat ”mystisin keinoin” päässeet käsiksi hakkerien Skype-privaattichattien viestihistoriaan. Jos unohdetaan hetkeksi huoli yksityisyydestä, niin onko Suomen viranomaisilla mitään mahdollisuutta päästä takaoven kautta käsiksi kansainvälisten ohjelmistojättien keskustelutietokantoihin? Voidaanko johtavaa asemaa kyberturvallisuudessa saavuttaa, mikäli tällaisia valmiuksia ei ole? Valitettavasti en päässyt esittämään kysymyksiäni ministereille, sillä kysymyksille varattu aika kului lähinnä "perusmedian" kysyessä meille nörteille arkisia asioita.
Katainen totesi tilaisuudessa, että Suomi suhtautuu valtioiden välisiin kyberhyökkäyksiin kuten muihinkin valtiota vastaan tehtyihin loukkauksiin. Käytännössä Katainen veti yhteyden sotilaallisen rajaloukkauksen ja valtion masinoiman verkkohyökkäyksen välille. Tähän asti Suomen suhtautuminen ei ole ollut yhtä vakavaa kuin Katainen nyt mainitsi. Odotan mielenkiinnolla, uskaltaako Suomi oikeasti nostaa kissan pöydälle ja närkästyä valtiollisella tasolla, jos esimerkiksi Venäjä iskee Viroon verkon kautta. Vuonna 2007 Kremlin tukemat hakkerit iskivät Viroon laajalla palvelunestohyökkäyksellä, mutta asia jäi sekä mediassa että poliittisessa keskustelussa tuntuvasti pienemmäksi kohuksi kuin Venäjän armeijan vyöry Viroon olisi ollut.
Kyberturvallisuus on mielenkiintoinen puheenaihe, josta riittäisi keskusteltavaa ja blogikirjoituksen aihetta useammaksikin kerraksi.
Kimmo Collander puhumassa lobbaamisesta. Kuva: Anni Kaukoranta, EP
Eurooppasalissa Helsingissä puhuttiin perjantaina 23.3. Euroopan parlamentin toimijoista ja vaikuttajaviestinnän jalosta taidosta. Tilaisuudessa pohdiskeltiin sitä, millainen on hyvä lobbari parlamentissa sekä mepin että lobbarin näkökulmasta. Meppi Sirpa Pietikäinen (Kokoomus/EPP) totesi, että hyvän lobbarin pitää olla ajoissa liikkeellä ja hyvin valmistautunut. Asiansa pitää pystyä esittämään lyhyesti, ytimekkäästi ja perustellusti, mielellään alle kymmenessä minuutissa, tuhlaamatta meppien aikaa – tai omaansa.
Conexion asiantuntijan Kimmo Collanderin mukaan lobbaamista pitää harjoittaa aikidon tapaan eli vastapuolta myötäilevin liikkein, eikä Krav Magan tyyliin nopeilla iskuilla heikkoihin kohtiin. Lobbaustyötä tulisi suunnata muihinkin kuin suomalaisiin meppeihin, sillä he edustavat vain 1,8 prosenttia mepeistä. Parlamentti on hieno ja herkkä, Pietikäisen mukaan ”täynnä tuohtumusta” oleva paikka, jossa on tärkeää tuntea ihmiset ja päätöksentekomenettelyt. Euroopan ”suurimman kunnanvaltuuston” eli parlamentin valta on kasvanut merkittävästi, ja vaikuttaminen vaatii myös jalkatyötä.
Lobbarin muistisäännöt:
Lobbaaminen parlamentissa on avointa toimintaa, jota kaikkien, jotka haluavat vaikuttaa päätöksentekoon, tulisi harjoittaa. Pietikäinen kehotti ottamaan reippaasti yhteyttä, sillä poliitikko ei halua tehdä päätöksiä hermeettisessä tilassa yksikseen. ”Hyvän vaikuttamisen keinot voi oppia, ja neuvoa sopii aina kysyä”, Collander opasti.
Conexion helmikuun Ravintolapäivään pystyttämä Piirakkaravintola Lokinpesä saa jatkoa, sillä alkuviikosta Conexion piirakkaleipurit saivat mielenkiintoisen yhteistyöpyynnön.
Tänään naistenpäivänä julkaistaan Pimppini on valloillaan -antologia, joka käsittelee naisiin kohdistuvaa seksuaalista vallankäyttöä tämän päivän suomalaisessa yhteiskunnassa. Antologian ovat toimittaneet Katja Kettu ja Krista Petäjäjärvi ja sen kustantaa WSOY. Julkaisun kunniaksi tänä iltana järjestetään Pimppini on valloillaan -iltama Teatteri Universumissa Helsingin Punavuoressa. Tapahtuman järjestäjä ja antologian tuottaja Krista Petäjäjärvi otti Conexioon yhteyttä ja kysyi olisimmeko halukkaita avaamaan ravintolamme uudelleen tapahtuman yhteydessä.
Leipomisen ilon lisäksi yhteiskunnallinen osallistuminen on meille Conexiossa tärkeää ja haluamme olla työyhteisönä mukana ajankohtaisissa tapahtumissa. Aikaisemmin olemme panostaneet esimerkiksi naisten aseman parantamiseen kehitysmaissa Naisten Pankin toiminnan kautta. Naistenpäivänä on hyvä muistuttaa, että kaikilla on oikeus tasavertaiseen elämään myös omassa lähiyhteisössämme.
Pimppini on valloillaan -tapahtuma toteutetaan yhteistyössä taiteilijajärjestö Kiilan kanssa. Tapahtumaan pääsee tutustumaan Facebookissa osoitteessa https://www.facebook.com/events/257679140976946/. Iltama on kaikille avoin ja osallistuminen on maksutonta.
Ravintolapäivä
Ravintolapäivä on toukokuussa 2011 alkunsa saanut yhden päivän kulinaarinen karnevaali ruoka- ja kaupunkikulttuurin puolesta, joka on levinnyt kymmeniin kaupunkeihin. Seuraava Ravintolapäivä järjestetään 19.5.2012. Lisätietoja Ravintolapäivästä löytyy osoitteesta www.restaurantday.org tai Ravintolapäivän Facebook-sivulta https://www.facebook.com/ravintolapaiva.
Joukko Conexion työntekijöitä osallistui lauantaina 4.2. Ravintolapäivään, joka valittiin vuoden 2011 kulttuuriteoksi. Kirpakassa pakkassäässä Conexion toimiston lämpöön pystytetyssä piirakkaravintolassa vieraili noin satakunta ihmistä ja tunnelma oli loistava.
Lokinpesäksi nimetyn ravintolan menuun kuuluivat Äijäpiirakka, Vihreä piirakka ja Töölön piirakka, sekä ihanat jälkkärit Porkkanapiirakka ja Nutellapiirakka. Suosituimmaksi valinnaksi osoittautui erittäin lihaisa ja tuhdisti juustolla ryyditetty Äijäpiirakka, joka löysi tiensä myös naisruokailijoiden sydämeen.
Piirakkaravintola Lokinpesä oli niin hauska kokemus, että Conexion kulinaristit avaavat ravintolan ovet mielellään uudestaankin.
Huippusuosittuun Ravintolapäivään voi tutustua osoitteessa www.restaurantday.org.
Kuvia Lokinpesästä ja muista ympäri Suomea pystytetyistä ravintoloista löytyy täältä: http://www.flickr.com/photos/restaurantday/sets/72157628111804428/
Viikko sitten presidentinvaalit muuttuivat kaksintaisteluksi. Kamppailua on vielä viikko jäljellä, ja ratkaisevat kysymykset nousevat esille. Netissä käydyt keskustelut nostavat kansan syvien tai ainakin keskisyvien rivien huolenaiheet helposti analysoitavaksi.
Analysoimme vaalien jälkeen netissä käydyissä keskusteluissa tehtyjä mainintoja Niinistöstä ja Haavistosta. Käyttämällämme Whitevectorin teknologialla saimme selville mainintojen määrän ja sävyn. Teknologia ymmärtää suomea ja pystyy havaitsemaan kontekstuaaliset erot (esim. mainintojen ”Niinistö – ei paha” ja ”Niinistö on paha” välillä).
1. huomio: Ei enää jaksa
Molemmista ehdokkaista käyty keskustelu saavutti huippunsa vaalipäivän jälkeisenä maanantaina. Siitä lähtien keskustelu on hiipunut tasaisesti; Haavistolla hieman enemmän kuin Niinistöllä. Viikossa Niinistöstä tehtyjen mainintojen määrä on pudonnut 40 prosenttia ja Haavistolla 45 prosenttia.
Kuva 1. Nettimaininnat Saulista ja Pekasta saavuttivat huippunsa ensimmäisen kierroksen äänestystä seuraavana päivänä.
2. huomio: Haavistosta jaksetaan paremmin kuin Niinistöstä
Haavisto on ollut toisen kierroksen aikana nettikansalle kiinnostavampi hahmo kuin Niinistö. Haavistoon on viitattu vaalien jälkeen 97 000 kertaa ja Niinistöön 65 000 kertaa.
3. huomio: Puolisot kiinnostavat enemmän, osaaminen vähemmän
Haaviston ulkopoliittiset kyvyt keräsivät 32 000 mainintaa. Keskustelijoiden kannalta aihe ei näytä olevan presidentin toimen kannalta likimainkaan yhtä kiinnostava kuin hänen parisuhteensa. Siihen riitti kiinnostusta peräti 79 000 maininnan verran.
Niinistön kohdalta tilanne on kovin samanlainen. Ulkopolitiikalla (31 000 mainintaa) on vakuuttava takamatka Jenniin liittyviin kommentteihin (72 000) nähden.
4. huomio: Parisuhdekeskusteluissa yllättävän pieniä eroja
Saulista ja Jennistä on tehty enemmän myönteisiä mainintoja (71 prosenttia myönteisiä tai erittäin myönteisiä mainintoja) kuin Pekasta ja Antoniosta (69 prosenttia). Ero on kuitenkin hämmästyttävän pieni. Erittäin kielteisiä mainintoja tulee parisuhdepuolella Niinistölle yhtä paljon kuin Haavistolle (7 prosenttia).
Kuva 2. Pekan ja Saulin ympärillä pyöriviä keskusteluaiheita ja niiden sävyt.
5. huomio: Ulkopolitiikka Haavistolle
Nettikansa jakoi myönteisiä mainintoja ulkopolitiikasta enemmän Haavistolle kuin Niinistölle. Niinistö sai myönteisiä tai erittäin myönteisiä lausuntoja 70 prosenttia, kun Haavisto kiri 75 prosenttiin.
Kylmien numeroiden varassa vaalien kiinnostavuus näyttää luisuvan alamäkeä. Onko kierrosten välille varattu kaksi viikkoa turhan pitkä aika? Kun ehdokkaiden välille ei Suomen kaltaisessa konsensusvaltiossa kuitenkaan saada suuria periaatteellisia eroja, joudutaan tyytymään joko kampanjan aikana ilmenneiden pikkuasioiden suurenteluun tai ehdokkaiden henkilökohtaisiin elämänvalintoihin. Näillä valinnoilla ei välttämättä ole mitään tekemistä sen kanssa, kuinka ehdokas pystyy hoitamaan tehtävänsä.
Kannattaako symbolisen tehtävän täyttöä varten järjestää kaksi kansanäänestystä? Riittäisikö jopa yksi kierros? Säilyisikö keskustelu asiallisempana monen ehdokkaan kisassa, jossa yhden ehdokkaan mollaaminen ei tuo mitään omalle ehdokkaalle?
Vaalien ensimmäistä kierrosta edeltäneenä perjantaina Conexio järjesti jo tuttuun tapaan Election Briefing –tilaisuuden kansainväliselle yleisölle. Tämänkertaisina alustajina tilaisuudessa olivat entinen pääministeri ja presidenttiehdokas Matti Vanhanen sekä toimittaja Katja Boxberg. Värikästä keskustelutilaisuutta isännöivät Conexion neuvonantajat Kimmo Collander ja Maria-Elena Cowell.
Valtaoikeuksien kavennuttua presidentille on sovitettu arvojohtajan kruunua. Arvojohtajuudesta ja presidentin asemasta tilaisuus kirvoitti sangen erilaisia mielipiteitä. Boxbergin presidenttikriittisen puheenvuoron vastapainoksi Vanhanen analysoi presidentin roolia ulkopolitiikan johtajana.
Conexiossa seuraamme vaalikampanjointia ammatillisen kiinnostuneesti ja analysoimme kannatuslukuja mm. sosiaalisen median analyysityökaluja hyödyntäen. Muutama päivä ennen vaaleja näytti verkkokeskustelujen perusteella todennäköiseltä että kiivas kamppailu toisesta sijasta Pekka Haaviston ja Paavo Väyrysen välillä kääntyy Haaviston eduksi.
Nyt seuraamme jännityksellä vaalien toista kierrosta. On jännittävää nähdä missä määrin verkkokeskustelut pystyvät ennustamaan vaalien toisen kierroksen tulosta. Kerromme analyysistämme lisää tässä blogissa vielä ennen vaalien toista kierrosta.
