Kirjoittajana Ossi Lång

Vaalien ensimmäistä kierrosta edeltäneenä perjantaina Conexio järjesti jo tuttuun tapaan Election Briefing –tilaisuuden kansainväliselle yleisölle. Tämänkertaisina alustajina tilaisuudessa olivat entinen pääministeri ja presidenttiehdokas Matti Vanhanen sekä toimittaja Katja Boxberg. Värikästä keskustelutilaisuutta isännöivät Conexion neuvonantajat Kimmo Collander ja Maria-Elena Cowell.

Valtaoikeuksien kavennuttua presidentille on sovitettu arvojohtajan kruunua. Arvojohtajuudesta ja presidentin asemasta tilaisuus kirvoitti sangen erilaisia mielipiteitä. Boxbergin presidenttikriittisen puheenvuoron vastapainoksi Vanhanen analysoi presidentin roolia ulkopolitiikan johtajana.

Conexiossa seuraamme vaalikampanjointia ammatillisen kiinnostuneesti ja analysoimme kannatuslukuja mm. sosiaalisen median analyysityökaluja hyödyntäen. Muutama päivä ennen vaaleja näytti verkkokeskustelujen perusteella todennäköiseltä että kiivas kamppailu toisesta sijasta Pekka Haaviston ja Paavo Väyrysen välillä kääntyy Haaviston eduksi.

Nyt seuraamme jännityksellä vaalien toista kierrosta. On jännittävää nähdä missä määrin verkkokeskustelut pystyvät ennustamaan vaalien toisen kierroksen tulosta. Kerromme analyysistämme lisää tässä blogissa vielä ennen vaalien toista kierrosta.

Kommentoi

Conexiolaiset olivat keskiviikkona mukana ProComin Syty syksyyn -seminaarissa, jonka teemana oli vaikuttajaviestintä Suomessa. Tilaisuudessa julkaistiin samaa aihetta käsittelevä kausikirja, ProComma. Ohjelmassa oli kolme kiinnostavaa puheenvuoroa. EuroFactsin Anders Blom käsitteli muun ohessa yhteiskunnallisen vaikuttamisen liiketoiminnan ansaintalogiikkaa ja palvelun arvoa asiakkaalle. Vaikka konsulttipalveluiden hinnoittelu tuntuu joskus korkealta, tulee toimimattomuus usein vieläkin kalliimmaksi.

Keskusteluissa tuli esille myös Suomen lainsäädäntöprosessin epäkohdat ja se, ettei kansalaisilla ole todenmukaista käsitystä itse prosessista ja lakiesityksistä. Esimerkiksi EU:ssa lainsäädännön valmisteluprosessi on paljon läpinäkyvämpää kuin Suomessa.

Conexion Kimmo Collander puolestaan esitteli ProComin ja Conexion yhteistyössä toteuttaman vaikuttajaviestintäkyselyn tuloksia. Viestinnän ammattilaisille suunnatun kyselyn tuloksista ja vaikuttajaviestinnän trendeistä voi lukea lisää uusimmasta ProCommasta (1/2012). Kimmo pohdiskeli myös erästä mieliaihettaan – ”pahaa” politiikassa. Mikä on ”pahan” oikeus tulla kuulluksi demokraattisessa yhteiskunnassa? Aihetta sivuttiin myös Conexion Porin Suomi Areenalla järjestämässä väittelysarjassa.

Tilaisuuden päätti Jussi Lähteen analyysi käynnissä olevista presidentinvaalikampanjoista. Lähteen mukaan joidenkin ehdokkaiden motiivit ovat aivan muualla kuin presidenttiydessä: vaalikampanjoita käytetään myös puolueorganisaation kehittämisen ja kunnallisvaalityön pohjustamisen välineenä.

Tilaisuudessa pohdittiin vaikuttajaviestinnän historiaa ja merkitystä eri näkökulmista. Vaikuttajaviestintää on ollut aina, mutta sitä on kutsuttu eri nimillä. Vaikuttajaviestijät ovat olleet liikkeellä elinkeinotarkoituksessa jo Ruotsin ajoista lähtien. Harvat yritykset ovat sisäistäneet, kuinka tärkeää on rakentaa vuorovaikutusta tulevaisuuden päätöksentekijöihin jo heidän ollessaan vasta uransa alkutaipaleella.

Uusi ProComma on ehdottomasti tutustumisen arvoinen teos! Lue lisää Pilkun paikasta. 

Tekesin EVE-ohjelman päällikkö Martti Korkiakoski  toivotti vieraat tervetulleiksi. Tapahtuman juontajana toimi Lauri Karhuvaara (kuvassa vasemmalla).

Liikenne tuottaa merkittävimmän osan hiilidioksidipäästöistä ja on yksi kasvihuoneilmiön pääsyyllisistä. Liikkumisen tarve ei kuitenkaan vähene, vaan liikenteen on pikemminkin mukauduttava yksilöllistyviin elämänrytmeihin. Uusilla teknologioilla on merkittävä rooli ihmisen ja ympäristön tarpeiden sopeuttamisessa. Tämän vuoksi oli erityisen inspiroivaa olla mukana järjestämässä Sähköä liikenteeseen -tapahtumaa Narinkkatorille 8. joulukuuta. 

Sähköä liikenteeseen -tapahtuma oli Tekesin EVE – Sähköisten ajoneuvojen järjestelmät -ohjelman testiympäristöjen lanseeraustilaisuus. Arktisissa olosuhteissa testatuilla sähköajoneuvoilla ja -ajoneuvojärjestelmillä on erinomaiset mahdollisuudet kehittyä yhdeksi menestyneimmistä vientituotteistamme, sillä ajoneuvoliikenne sähköistyy maailmalla kiihtyvällä tahdilla. Sähköinen liikenne parantaa ilmanlaatua ja vähentää melusaastetta kaupungeissa. Sähköajoneuvot ovat myös yksi osaratkaisu ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, sillä edellytyksellä että akkuihin ladattava sähkö on tuotettu ympäristöystävällisistä energialähteistä.

Paikalle kokoontuneessa satalukuisessa asiantuntijajoukossa vallitsi vahva usko sähköajoneuvojen yleistymiseen maailmalla. Tilaisuuden avasi elinkeinoministeri Jyri Häkämies ja avainpuhujina lavalle nousivat Tekesin pääjohtaja Veli-Pekka Saarnivaara, Fortumin johtaja Timo Karttinen, Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä ja EVE-ohjelman johtoryhmän puheenjohtaja Jussi Palola. Avainpuheenvuoroissa korostettiin sähköisen liikenteen välttämättömyyttä ja liiketoiminnallista potentiaalia.

Tapahtuma oli suunnattu suomalaisille sähköajoneuvoalan asiantuntijoille ja siinä keskusteltiin alan tulevaisuuden näkymistä ja liiketoiminnallisista mahdollisuuksista. Puheenvuoroissa ja yritysesittelyissä kohtasivat rohkeat yhteiskunnalliset visiot ja uusien teknologioiden mahdollisuudet. Tekniikkaa ymmärtämättömälle ampeerit ja akkunippelit olivat silkkaa pellepelottomuutta, mutta Narinkkatorilla esitellyt demolaitteet olivat hyvin vakuuttavia. Sähköauton tankkaajan sormet eivät lemua bensiinille ja kytkentä onnistuu jokaiselta joka on joskus liittänyt leivänpaahtimen pistorasiaan.

Conexio on Tekesin EVE-hankkeen viestintätoimistokumppani. Tiimillämme oli vastuu tapahtuman toteutuksesta ja koordinoinnista. Kokemus oli innostava ja tiimimme sai arvokasta kokemusta suurtapahtuman järjestämisestä. Asiakkailta saamamme myönteisen palautteen myötä olemme valmiita suunnittelemaan jatkossa entistä kunnianhimoisempia projekteja.
 

Narinkkatorilla oli nähtävillä liki neljäkymmentä sähköajoneuvoa.

Euroopan parlamentin varapuhemies Diana Wallisin ja Stewart Arnoldin toimittaman Arctic Papers julkaisusarjan ensimmäinen osa, The Spitsbergen Treaty, julkaistiin Viestintätoimisto Conexion tuottamana 30. syyskuuta. Kesän aikana uudistettu toimistomme sai nyt kunnian toimia edustustilana arvovaltaisille vieraille, joille Diana Wallis analysoi Huippuvuoria koskevan kansainvälisen sopimuksen olemassaoloa.

Arktisia alueita on tarkasteltu luonnonvarojen ja ympäristönsuojelun sekä turvallisuuspolitiikan näkökulmista. Koillisväylän sulaminen ja lisääntyvä käyttö rahtiliikenteen väylänä Euroopan ja Aasian välillä nostaa alueen geopoliittista merkitystä entisestään. Arctic Papers - The Spitsbergen Treaty tarkastelee vuonna 1920 solmittua Huippuvuoria koskevaa kansainvälistä sopimusta, jolla päätettiin Huippuvuorien asemasta Norjan osana. Jo liki sata vuotta sitten solmittu sopimus on yhä poikkeuksellisen edistyksellinen monenkeskisen hallinnon näkökulmasta. ”Tässä sopimuksessa oli hämmästyttävän moderneja käsitteitä, kuten ajatus alueen ympäristön suojelusta ja sopimuksen allekirjoittajamaiden ja niiden asukkaiden yhdenvertaisesta kohtelusta”, Wallis totesi. ”Sopimusta luonnosteltaessa esitettiin jopa ajatus saariston vaihtuvasta suvereniteetista, hiukan EU:n vaihtuvan puheenjohtajuuden tapaan.” Wallisin mukaansa kansainvälisen yhteisön on kuitenkin tärkeää varautua niihin muutoksiin, joiden edessä Arktiksen luonto on väistämättä tulevina vuosina. Tämän vuoksi hän toivoo julkaisun avaavan keskustelua arktisiin alueisiin liittyvistä kansainvälisistä rakenteista ja siitä, mitä aikanaan innovatiivisesta Huippuvuoria koskevasta sopimuksesta voi oppia Arktikselle sopivan monenkeskisen hallinnon näkökulmasta.

Kommenttipuheenvuorossaan Lapin yliopisto Arktisen keskuksen kansainvälisen oikeuden professori Timo Koivurova kiinnitti huomiota Huippuvuorta ympäröivien merialueiden, ja niillä sijaitsevien luonnonvarojen ja omistusoikeuksien kiistanalaisuuteen. ”Konferensseissa asiantuntijat jakavat näkemyksen, että jos jossain, niin arktisilla alueilla kehitys on rauhanomaista.” Hänen mukaansa kansainvälinen lehdistö kirjoittaa mielellään arktisiin luonnonvaroihin liittyvästä kilpajuoksusta ja ristiriidoista. ”En kuitenkaan näe minkäänlaisia konfliktia edistäviä tekijöitä”, hän painottaa.

Tilaisuuden isäntänä toimi Viestintätoimisto Conexion neuvonantaja Kimmo Collander.