Blogiarkisto
2012
Huhtikuu
Maaliskuu
- Conexion osallistuminen Ravintolapäivään johti yhteistyöhön hyvän asian puolesta
- Euroopan parlamentti on herkkä paikka
- Kybersotaan varautuminen uhkaa kansalaisten yksityisyyttä
Helmikuu
Tammikuu
2011
Joulukuu
October
September
August
Toukokuu
Maaliskuu
Tammikuu
2010
Joulukuu
November
- Haluatko tietää, mitä käyttäjät odottavat yrityksiltä Facebookissa?
- Duunikone himaan vai himakone duuniin?
June
Toukokuu
Huhtikuu
Maaliskuu
Tammikuu
2009
Joulukuu
iPhone
Duunikone himaan vai himakone duuniin?
Vielä takavuosina työntekijälle osoitettiin tietokone ja kännykkä, joiden kanssa hänen oli määrä työtehtävänsä hoitaa. Ja työntekijähän totteli tyytyväisenä, sillä saihan hän käyttöönsä arvokkaat työkalut. Nykyään jo hyvin askeettiselta vaikuttavaa graafista käyttöjärjestelmää (Win NT/2000 tai Mac OS 9) sujuvasti pyörittäneet kannettavat tietokoneet maksoivat kymmenen vuotta sitten huikeita summia. Tavallinen toimistosovellusten käyttöön tarkoitettu kannettava maksoi ohjelmistojen ja huoltopaketin kera usein pitkälti yli 20 000 markkaa.
Nykyään asia ei olekaan aivan yhtä yksinkertainen. Tietotekniikka on arkipäiväistynyt, laitteiden hinnat ovat pudonneet, ja yhä useammat ihmiset haluavat käyttää omia laitteitaan myös työtehtävissä, mikäli ne siihen vain soveltuvat. Tämä on nähtävissä useissa yrityksissä muun muassa iPhone-puhelinten invaasiossa: vaikka yritys ei tarjoaisi teknistä tukea kuin Nokian valmistamille luureille, haluavat työntekijät pitää kiinni rakkaista iPhoneistaan.
Työntekijöiden omistamien laitteiden ilmaantuminen työpaikalle on monen tekijän summa. Raja työ- ja yksityiselämän välillä on viime vuosina murentunut vauhdikkaasti monella rintamalla. Työkalut eli kannattavat tietokoneet ja kännykät kulkevat aina mukana, ja työtehtäviä tehdään usein myös vapaa-ajaksi kutsuttuna ajankohtana. Lisäksi tietoverkko ja sen mediaseksikkäät yhteisöpalvelut ovat sotkeneet kansalaisten arki- ja työidentiteetit.
Tutkimusyhtiö Gartner julkaisi pari vuotta sitten tutkimuksen, jonka paljasti hyvän designin ja tuottavuuden välillä olevan ei-niin-yllättävän yhteyden. ”Vaikka asiaa on vaikea kvantifioida kustannushyötyanalyysilla, on tyytyväinen käyttäjä pääsääntöisesti tyytymätöntä tuotteliaampi”, Gartner raportoi. Kuluttajille markkinoidut ja ennen kaikkea kuluttajien itse itselleen ostamat laitteet, esimerkiksi kannettavat tietokoneet, ovat usein pelkistettyjä yrityskannettavia paremmin muotoiltuja ja helppokäyttöisempiä. Käyttäessään itseään miellyttävää konetta työntekijä on tyytyväisempi ja tuotteliaampi. Gartner arvioi, että tänä vuonna joka toisessa yrityksen IT-laitehankinnassa on loppukäyttäjä mukana tekemässä päätöstä.
Jos ja kun työntekijän omien mieltymysten mukainen laite on käyttökelpoinen myös toimistoympäristössä, niin ei pitäisi olla yllätys, että sitä omaa laitetta halutaan myös käyttää. Tämä on johtanut yritystietotekniikan kuluttajistumiseen eli ns. BYOC-menettelyyn (bring your own computer), joka itse asiassa ei ole aivan niin hullu ajatus, kuin se ensi kuulemalta kuulostaa.
Perinteiseen IT-ajatteluun jämähtäneen tietohallinnon näkökulmasta BYOC-menettely on katastrofi. Miten yrityksen IT-osasto voi tarjota työntekijöille tukea kaikkiin mahdollisiin laitemalleihin? Miten käy tietoturvan? Hyviä kysymyksiä, joihin löytyy myös hyvät vastaukset. Esimerkiksi työpöytävirtualisoinnin avulla on mahdollista toimittaa työnantajan vaatimat sovellukset lähes laitteeseen kuin laitteeseen. IT-osaajien tarvitsee huolehtia vain konesalin toiminnasta. Tämä ratkaisu miellyttää myös käyttäjiä, joilla voi olla samassa tietokoneessa sekä henkilökohtainen että työpaikan tarjoama käyttöympäristö ja sovellusvalikoima.
Täysin vapaasti yrityskäyttöön tuotavien vanhojen laitteiden sijaan työntekijöille voidaan osoittaa budjetti, jolla he voivat hankkia vapaavalintaisen uuden tietokoneen. Mikäli he haluavat ostaa nimettyä summaa kalliimman laitteen, he saavat tehdä niin omalla kustannuksellaan. Ainoa ehto laitteen valinnassa on se, että koneen kylkiäisenä pitää ostaa esimerkiksi kolmen vuoden on-site -takuu, joka on saatavilla useimmilta laitevalmistajilta. Tämä menetelmä varmistaa sen, ettei työkoneiksi päädy elinkaarensa loppupuolella olevia murheenkryynejä. Vaikka laite ei olekaan työntekijän oma, suhtautuu hän omien mieltymystensä mukaiseen vapaavalintaiseen laitteeseen kuin ikiomaan, jos hänelle annetaan oikeus käyttää laitetta myös vapaa-ajan tarpeisiin.
Kuluttajistumisesta on kirjoitettu mediassa aika ajoin jo useamman vuoden ajan, mutta toistaiseksi BYOC-menettelyyn ovat tarttuneet lähinnä yritykset, joilla on omasta takaa ratkaisu rauta- tai sovelluspuolen (esim. Intel, Citrix) haasteisiin. Kuulisin mielelläni lisää yrityksistä, joissa omien laitteiden käyttö on sääntö, ei poikkeus. Suomessa en toistaiseksi ole tavannut BYOC-menettelyn laajaa hyödyntämistä muualla kuin startup-firmoissa, joissa se on usein jo pakon sanelema menetelmä. iPhone ja iPad ovat käytössä meidänkin toimistolla, mutta muuten meillä on tällä rintamalla vielä melko hiljaista.