vaalit

Viikko sitten presidentinvaalit muuttuivat kaksintaisteluksi. Kamppailua on vielä viikko jäljellä, ja ratkaisevat kysymykset nousevat esille. Netissä käydyt keskustelut nostavat kansan syvien tai ainakin keskisyvien rivien huolenaiheet helposti analysoitavaksi.

Analysoimme vaalien jälkeen netissä käydyissä keskusteluissa tehtyjä mainintoja Niinistöstä ja Haavistosta. Käyttämällämme Whitevectorin teknologialla saimme selville mainintojen määrän ja sävyn. Teknologia ymmärtää suomea ja pystyy havaitsemaan kontekstuaaliset erot (esim. mainintojen ”Niinistö – ei paha” ja ”Niinistö on paha” välillä).

1. huomio: Ei enää jaksa

Molemmista ehdokkaista käyty keskustelu saavutti huippunsa vaalipäivän jälkeisenä maanantaina. Siitä lähtien keskustelu on hiipunut tasaisesti; Haavistolla hieman enemmän kuin Niinistöllä. Viikossa Niinistöstä tehtyjen mainintojen määrä on pudonnut 40 prosenttia ja Haavistolla 45 prosenttia.

Kuva 1. Nettimaininnat Saulista ja Pekasta saavuttivat huippunsa ensimmäisen kierroksen äänestystä seuraavana päivänä.

2. huomio: Haavistosta jaksetaan paremmin kuin Niinistöstä

Haavisto on ollut toisen kierroksen aikana nettikansalle kiinnostavampi hahmo kuin Niinistö. Haavistoon on viitattu vaalien jälkeen 97 000 kertaa ja Niinistöön 65 000 kertaa.

3. huomio: Puolisot kiinnostavat enemmän, osaaminen vähemmän

Haaviston ulkopoliittiset kyvyt keräsivät 32 000 mainintaa. Keskustelijoiden kannalta aihe ei näytä olevan presidentin toimen kannalta likimainkaan yhtä kiinnostava kuin hänen parisuhteensa. Siihen riitti kiinnostusta peräti 79 000 maininnan verran.
Niinistön kohdalta tilanne on kovin samanlainen. Ulkopolitiikalla (31 000 mainintaa) on vakuuttava takamatka Jenniin liittyviin kommentteihin (72 000) nähden.

4. huomio: Parisuhdekeskusteluissa yllättävän pieniä eroja

Saulista ja Jennistä on tehty enemmän myönteisiä mainintoja (71 prosenttia myönteisiä tai erittäin myönteisiä mainintoja) kuin Pekasta ja Antoniosta (69 prosenttia). Ero on kuitenkin hämmästyttävän pieni. Erittäin kielteisiä mainintoja tulee parisuhdepuolella Niinistölle yhtä paljon kuin Haavistolle (7 prosenttia).

Kuva 2. Pekan ja Saulin ympärillä pyöriviä keskusteluaiheita ja niiden sävyt.

5. huomio: Ulkopolitiikka Haavistolle

Nettikansa jakoi myönteisiä mainintoja ulkopolitiikasta enemmän Haavistolle kuin Niinistölle. Niinistö sai myönteisiä tai erittäin myönteisiä lausuntoja 70 prosenttia, kun Haavisto kiri 75 prosenttiin.

Kylmien numeroiden varassa vaalien kiinnostavuus näyttää luisuvan alamäkeä. Onko kierrosten välille varattu kaksi viikkoa turhan pitkä aika? Kun ehdokkaiden välille ei Suomen kaltaisessa konsensusvaltiossa kuitenkaan saada suuria periaatteellisia eroja, joudutaan tyytymään joko kampanjan aikana ilmenneiden pikkuasioiden suurenteluun tai ehdokkaiden henkilökohtaisiin elämänvalintoihin. Näillä valinnoilla ei välttämättä ole mitään tekemistä sen kanssa, kuinka ehdokas pystyy hoitamaan tehtävänsä.

Kannattaako symbolisen tehtävän täyttöä varten järjestää kaksi kansanäänestystä? Riittäisikö jopa yksi kierros? Säilyisikö keskustelu asiallisempana monen ehdokkaan kisassa, jossa yhden ehdokkaan mollaaminen ei tuo mitään omalle ehdokkaalle?

Kommentoi

Vaalien ensimmäistä kierrosta edeltäneenä perjantaina Conexio järjesti jo tuttuun tapaan Election Briefing –tilaisuuden kansainväliselle yleisölle. Tämänkertaisina alustajina tilaisuudessa olivat entinen pääministeri ja presidenttiehdokas Matti Vanhanen sekä toimittaja Katja Boxberg. Värikästä keskustelutilaisuutta isännöivät Conexion neuvonantajat Kimmo Collander ja Maria-Elena Cowell.

Valtaoikeuksien kavennuttua presidentille on sovitettu arvojohtajan kruunua. Arvojohtajuudesta ja presidentin asemasta tilaisuus kirvoitti sangen erilaisia mielipiteitä. Boxbergin presidenttikriittisen puheenvuoron vastapainoksi Vanhanen analysoi presidentin roolia ulkopolitiikan johtajana.

Conexiossa seuraamme vaalikampanjointia ammatillisen kiinnostuneesti ja analysoimme kannatuslukuja mm. sosiaalisen median analyysityökaluja hyödyntäen. Muutama päivä ennen vaaleja näytti verkkokeskustelujen perusteella todennäköiseltä että kiivas kamppailu toisesta sijasta Pekka Haaviston ja Paavo Väyrysen välillä kääntyy Haaviston eduksi.

Nyt seuraamme jännityksellä vaalien toista kierrosta. On jännittävää nähdä missä määrin verkkokeskustelut pystyvät ennustamaan vaalien toisen kierroksen tulosta. Kerromme analyysistämme lisää tässä blogissa vielä ennen vaalien toista kierrosta.

Kommentoi

Conexiolaiset olivat keskiviikkona mukana ProComin Syty syksyyn -seminaarissa, jonka teemana oli vaikuttajaviestintä Suomessa. Tilaisuudessa julkaistiin samaa aihetta käsittelevä kausikirja, ProComma. Ohjelmassa oli kolme kiinnostavaa puheenvuoroa. EuroFactsin Anders Blom käsitteli muun ohessa yhteiskunnallisen vaikuttamisen liiketoiminnan ansaintalogiikkaa ja palvelun arvoa asiakkaalle. Vaikka konsulttipalveluiden hinnoittelu tuntuu joskus korkealta, tulee toimimattomuus usein vieläkin kalliimmaksi.

Keskusteluissa tuli esille myös Suomen lainsäädäntöprosessin epäkohdat ja se, ettei kansalaisilla ole todenmukaista käsitystä itse prosessista ja lakiesityksistä. Esimerkiksi EU:ssa lainsäädännön valmisteluprosessi on paljon läpinäkyvämpää kuin Suomessa.

Conexion Kimmo Collander puolestaan esitteli ProComin ja Conexion yhteistyössä toteuttaman vaikuttajaviestintäkyselyn tuloksia. Viestinnän ammattilaisille suunnatun kyselyn tuloksista ja vaikuttajaviestinnän trendeistä voi lukea lisää uusimmasta ProCommasta (1/2012). Kimmo pohdiskeli myös erästä mieliaihettaan – ”pahaa” politiikassa. Mikä on ”pahan” oikeus tulla kuulluksi demokraattisessa yhteiskunnassa? Aihetta sivuttiin myös Conexion Porin Suomi Areenalla järjestämässä väittelysarjassa.

Tilaisuuden päätti Jussi Lähteen analyysi käynnissä olevista presidentinvaalikampanjoista. Lähteen mukaan joidenkin ehdokkaiden motiivit ovat aivan muualla kuin presidenttiydessä: vaalikampanjoita käytetään myös puolueorganisaation kehittämisen ja kunnallisvaalityön pohjustamisen välineenä.

Tilaisuudessa pohdittiin vaikuttajaviestinnän historiaa ja merkitystä eri näkökulmista. Vaikuttajaviestintää on ollut aina, mutta sitä on kutsuttu eri nimillä. Vaikuttajaviestijät ovat olleet liikkeellä elinkeinotarkoituksessa jo Ruotsin ajoista lähtien. Harvat yritykset ovat sisäistäneet, kuinka tärkeää on rakentaa vuorovaikutusta tulevaisuuden päätöksentekijöihin jo heidän ollessaan vasta uransa alkutaipaleella.

Uusi ProComma on ehdottomasti tutustumisen arvoinen teos! Lue lisää Pilkun paikasta.