Vaaliaiheinen verkkokeskustelu keskittyy epäolennaisuuksiin

Presidentinvaalit ovat tuottaneet runsaasti sisältöä suomalaisten verkkokeskusteluihin viime vuoden lopulta lähtien. Sosiaalisen median tarjoamat mahdollisuudet eivät kuitenkaan ole innostaneet suomalaisia syvälliseen poliittiseen väittelyyn, vaan kansalaisia kiinnostaa poliittista osaamista enemmän esimerkiksi ehdokkaiden puolisot.

Viestintätoimisto Conexio on analysoinut presidenttiehdokkaista sosiaalisessa mediassa käytävää keskustelua. Ennakkoäänestyksen myötä liekkeihin leimahtanut keskustelu kävi kuumimmillaan ensimmäisen kierroksen tulosten tultua julki. Ehdokasmäärän kutistuminen kahteen on vähentänyt viestien kokonaismäärää, mutta keskustelun sisältö ei käytännössä ole toisella kierroksella muuttunut.

”Keskustelun vilkkaus ja viestien kokonaismäärän kasvu äänestyspäivän lähestyessä oli odotettavissa. Toisen kierroksen ensimmäisen viikon aikana verkkokeskustelijoissa oli nähtävissä väsymistä ja vaalitaistoa jatkaviin ehdokkaisiin kohdistuvien viestien määrät putosivat tasaisesti, mutta jälleen äänestyksen lähestyessä keskustelijat näyttävät aktivoituvan ja viestimäärät kääntyvät nousuun”, sanoo Conexion viestintäkonsultti Kimmo Kuokka.

Parisuhde-elämä puhututtaa

Haaviston ja Niinistön ympärillä käytävästä keskustelusta on tunnistettavissa kaksi yleistä puheenaihetta, parisuhde-elämä ja ulkopoliittinen osaaminen. Näistä kahdesta puheenaiheesta presidentin työtehtävien hoidon kannalta merkityksettömämpi parisuhde-elämä kirvoittaa tuntuvasti enemmän keskustelua, sillä Haavistosta keskusteltaessa yksityiselämä seuraa mukana lähes poikkeuksetta. Kirjoittelu Niinistön yksityiselämästä on vähäisempää.

Eri puheenaiheiden ympäriltä kirjoitetut viestit on jaoteltu neljään kategoriaan: erittäin myönteisiksi, myönteisiksi, kielteisiksi tai erittäin kielteisiksi. Kaikkia Haavistoon tai Niinistöön kohdistuvia viestejä tutkailtaessa ehdokkaat saavat myönteisiä ja kielteisiä mainintoja hyvin tasapuolisesti, mutta eroja löytyy, kun analysoidaan ehdokkaiden parisuhde-elämään tai ulkopoliittiseen osaamiseen viittaavia viestejä.

”Yllättäen Haaviston parisuhde-elämästä kirjoitettiin verkossa enemmän erittäin myönteisiä kommentteja kuin Niinistön parisuhde-elämästä. Tosin erittäin kielteisten kommenttien määrä oli Haaviston kohdalla myös suurempi, joten Haavisto jakaa odotetusti kansalaisten mielipiteet tässä keskusteluaiheessa erittäin tiukasti”, sanoo Conexion neuvonantaja Kimmo Collander.

”Nettikeskusteluille on ominaista, että vastavoimaa löytyy aina, jos aihe herättää voimakkaan myönteisiä tai kielteisiä reaktioita. Puolustajat tai haukkujat ilmaantuvat nopeasti paikalle vastapuolen harmiksi”, sanoo Kuokka.

Haaviston ensimmäisen kierroksen äänivyöry oli ennustettavissa

Pekka Haaviston nousu toiselle kierrokselle oli ennustettavissa kansalaiskeskustelun perusteella ennen varsinaista äänestyspäivää. Haavisto nousi äänestysviikolla ehdokkaista kaikkein useimmiten nettikeskusteluissa esiintyneeksi nimeksi.

”Haavistoon ja Niinistöön kohdistuneen keskustelun määrä oli aivan omaa luokkaansa verrattuna muihin ehdokkaisiin. Etukäteen lehdistössä kuhinaa aiheuttaneen Haaviston ja Väyrysen välisen kamppailun lopputulos ei yllättänyt”, sanoo Kuokka.

Äänestystulosten ja viimeisen kampanjaviikon nettimainintojen lukumäärän välillä on vahva yhteys. Ehdokkaiden järjestys oli täysin sama lukuun ottamatta äänestystulosten kahta ensimmäistä ja kahta viimeistä ehdokasta.

Vielä joulukuussa Haavisto (11 %) oli viestimäärissä mitattuna viidentenä Niinistön (28 %), Timo Soinin (21 %), Paavo Väyrysen (15 %) ja Paavo Lipposen (12 %) takana. Äänestysviikolla Haavisto rohmusi itselleen peräti 32 prosentin osuuden kaikista nettiviesteistä ja jätti muut kauas taakseen lukuun ottamatta 27 prosentin osuudessa pysynyttä Niinistöä.

”Viime eduskuntavaalien aikaan julkaisimme Vaalipuntaria ja tutkimme ehdokkaista sosiaalisessa mediassa käytävää keskustelua. Tuolloin Perussuomalaisten vaalimenestys oli ennakoitavissa nettikeskustelujen perusteella”, muistuttaa Collander.

Conexio on käyttänyt presidentinvaaleihin liittyviä sosiaalisen median keskustelujen analysoinnissa apunaan suomalaisen Whitevector Oy:n kehittämää Chat Reports -tuotetta, joka osaa tulkita suomen kieltä ja tunnistaa keskustelujen sävyn. Chat Reportsin tekniikkaa on kehitetty viiden vuoden ajan Helsingin yliopistossa. Teknologialle on kolme patenttihakemusta. Vaalien seurannassa tekniikkaa kokeiltiin ensimmäistä kertaa vuonna 2010 Ison-Britannian parlamenttivaalien yhteydessä, jolloin analysoitiin debatti-iltojen vaikutuksia verkkokeskusteluihin.

Lisätietoja:
Kimmo Kuokka
kimmo.kuokka@conexio.fi
puh. 040 574 1532

Kimmo Collander
kimmo.collander@conexio.fi
puh. 050 431 4982

Viestintätoimisto Conexio Oy
Conexio on viestinnän asiantuntijoiden omistama organisaatio. Meitä yhdistää kiinnostus kehittää tulevaisuuden vaikuttamisen keinoja, joilla voimme auttaa asiakkaitamme menestymään. Conexio työllistää 15 henkilöä.